Nokia River Golfin kenttä on rakennettu Alastalon kartanon maille. Kartanolla ja sen omistaneella Kalle Alastalolla on mielenkiintoinen menneisyys, josta Satu Tammisalo kertoo tässä pitämäänsä Suomen historian proseminaari esitelmään perustuvassa artikkelissa.
Alastalon kartano
Alastalon kartano Taivalkunnassa on ollut vireän toiminnan keskus. Nykyään kartanossa ja sen mailla on golfkenttä ja aktiivisesti gofseurassa toimivat ihmiset. Viime vuosisadan lopussa ja tämän vuosisadan alussa tilaa ja sen ympäristöä hallitsi Kalle Alastalo.
Kalle Filemon Alastalo viljeli sukutilaansa jo useammassa polvessa Hän oli perinyt tilan isältään 22-vuotiaana vuonna 1892. Alastalo oli siis talonpoika, mutta hänen merkityksensä paikkakunnalla kasvoi sen jälkeen, kun hän aloitti teollisuustoiminnan tilallaan. Hän kasvatti maaomaisuuttaan ostamalla kotitilansa ympäristöstä muita tiloja ja perusti hankkimilleen maille sahalaitoksen ja tiilitehtaan.
Kartano ja teollisuustoiminta
Alastalon tila Etelä-Nokialla, lähellä Nokianvirtaa oli vuonna 1929 Nokian viidenneksi suurin, kokonaispinta-alaltaan 212 ha. Vielä olemassaoleva kartanorakennus Alastalon tilalle valmistui vuosina 1920-1922. Kartano ja sen ympäristö muodostivat oman keskuksensa, pienen maaseudun tehdasyhdyskunnan.
Alastalo rakennutti teollisuuslaitoksissa työskennelleille työntekijöilleen asuntoja ja perusti kylälle kansakoulun. Kartano toimi Taivalkunnan maamiesseuran kesäjuhlien järjestyspaikkana. Vuonna 1913 Alastalossa järjestetyssä kesäjuhlassa esiteltiin ja vertailtiin koti- ja ulkomaisia maatalouskoneita ja illalla ohjelmassa oli pukutanssia ja karkeloa. Kalle Alastalon teollisuustoiminta lähti liikkeelle vuonna 1904 myllyn yhteyteen perustetusta kotitarvesahasta. Varsinaisen sahalaitoksen Alastalo rakennutti hankkimalleen maalle Nokianvirran etelärannalle. Vuonna 1916 sahan yhteyteen valmistui höyläämö.
Köysirata
Alastalo pyrki jatkuvasti kehittämään sahalaitostaan ja rakennutti vuonna 1923 Nokianvirran ylittävän köysiradan, jolla puutavara saatiin kuljetettua virran toisella puolella sijaitsevalle rautatiepysäkille edullisemmin. Aiemmin kuljetuksessa käytettiin apuna lotjaa. Kalle Alastalon sahaustoiminta laajeni vielä vuonna 1928, jolloin hän hankki omistukeensa entisen Valtion Siuron Sahan. Kauppa Kyröskosken uittoreitin päätepisteessä sijainneesta sahasta tehtiin huhtikuussa 1928, jonka jälkeen toiminta jatkui Siuron Saha nimisenä osakeyhtiönä.
Sahauksesta syntyneet jätepuuvuoret aiheuttivat ongelmia sahakeskuksille ja niille etsittiin hyödyllistä käyttötarkoitusta. Tiilitehtaat löysivät luontevia sijoittumispaikkoja sahojen tuntumasta jetepuuhun sisältyvän energian ansiosta. Myös Kalle Alastalo päätti hyödyntää sahausjätteen ja perusti tiilitehtaan sahan yhteyteen vuonna 1926. Sahausjäte oli tehtaan käyttövoima. Raaka-aineen tiilentekoon takasivat seudun mainiot savikerrokset. Tehtaan ensimmäisenä toimintavuonna tiiliä valmistui 400.000 kappaletta. Tuotanto kohosi ja oli jo vuonna 1929 1.700.000 tiiltä.
Alastalo ja teollisuuslaitosten viimeiset vuodet
Kalle Alastalo oli paitsi tilallinen, ennenkaikkea rohkea ja ennakkoluuloton yrittäjä. Hän oli Taivalkunnan yhdyskunnan keskipiste, suuren tilan omistaja, tehtailija ja yleisten asioiden hoitaja. Oman, henkilökohtaissa omistuksessaan olleen teollisuutensa lisäksi Kalle Alastalo oli perustamassa Nokian Kutomo ja Värjäys Osakeyhtiötä. Alastalo oli Tampereen Kauppaseurassa 30.12.1921 perustetun yhtiön tukipylväs ja pitkälti hänen tuellaan yritys selvisi alkuhankaluuksistaan.
Kalle Alastalo kuoli 20 lokakuuta 1932 sairastettuaan ennen kuolemaansa puolitoista vuotta. 20.10.1932 ilmestyneen Pirkkalan Uutisten muistokirjoituksen mukaan Alastalo oli omintakeinen, kauasnäkevä ja edistyvä liikemies. Hän oli varmasti kaikkea edellä kuvattua ja piti kaikessa toiminnassaan ohjakset omissa käsissään.
Kalle Alastalon kuolinvuosi, 1932, oli sahateollisuuden 30-luvun laman taitevuosia. Vuonna 1927 sahateollisuudessa saavutettiin sotienvälisen ajan tuotantoennätys, sen jälkeen tuotanto laski jyrkästi. Lasku oli jyrkkä ja nopea, mutta niin oli myös sahateollisuuden nousu vuoden 1932 jälkeen. Tuotantokustannusten nousu oli tapahtunut samanaikaisesti, kun sahatavaran hintakehitys oli ollut laskeva. Sahojen kannattavuus heikkeni ja vuosikymmenen alussa tappiollinen tuotanto oli tavallista. Heikko kannattavuus johti sahojen sulkemiseen ja vararikkoihin.
Kalle Alastalon sahalaitos lopetettiin vuonna 1931. Kalle Alastalo halvaantui ennen kuolemaansa, eikä näinollen kyennyt hoitamaan asioita. Siuron Saha kuitenkin jatkoi toimintaansa osakeyhtiölle siirrettynä ja oli vuonna 1932 paikkakunnan suurin sahalaitos. Tiilitehdas lopetettiin Alastalon kuolinvuonna, jonka jälkeen tehdas jatkoi toimintaansa Oy Näsi Memmolan tiilitehtaana. Lama ja omistajan sairastuminen tekivät siis tehtävänsä Alastalon henkilökohtaisessa omistuksessa olleelle teollisuudelle ja teollisuuden lainojen vakuutena olleelle maaomaisuudelle. Joulukuun kahdeksantena päivä vuonna 1932 toimitetulla konkurssihuutokaupalla myytiin tehtailijan konkurssipesän omistamaa karjaa ja maatalousirtaimistoa.
Kalle Alastalo oli lahjoittanut vuonna 1921 Taivalkunnan kansakoululle tonttimaan. Lahjoitettu tonttimaa oli osa Henkivakuutus Oy Salaman hallussa ollutta kiinnitystä, mikä käsitti kaikki Alastalon omistuksessa olleet tilat. Tontille oli vuonna 1921 rakennettu Taivalkunnan piirin uusi kansakoulu, mutta tontti oli edelleen erottamatta päätilasta. Kunta päätyikin lopulta kaikkien Kalle Alastalon omistuksessa olleiden tilojen ostajaksi 600.000 mk kauppahinnalla. Myöhemmin kunnan omistuksessa, tila ja sen rakennukset toimivat lastenkotina.
Alastalon muisto
30-luvun lama ja tehtailijan sairastuminen päättivät yhden vaiheen Alastalon kartanon historiaa. Perintötila ajautui kunnalle epäonnisten liiketoimien seurauksena, mutta on yhä olemassa ja muistuttaa olemassaolollaan kylää joskus omalla toiminnallaan hallinneesta miehestä. Suurin osa Alastalon perustamasta teollisuudesta on päättynyt ja rakennuksetkin on purettu. Yksi on kuitenkin yhä voimissaan. Vuonna 1921 perustettu Nokian Kutomo ja Värjäys Oy, nykyiseltä nimeltään Nanso Oy, on kansainvälistä mainetta saavuttanut tekstiiliteollisuuden yritys. Kalle Alastalon työn tuloksia on siis yhä nähtävissä, eivätkä ne merkittävinä saavutuksina koskaan kokonaan unohdu. Ja vaikka tehtailija itse ei perustamiensa yritysten saavutuksia olekaan enää näkemässä, ne ja kaikki muu ovat esimerkkinä eteenpäinpyrkiville ihmisille siitä rohkeudesta, mitä elämässä ja yrittämisessä tarvitaan.
Linkit
Historiikki: alastalo_ennen_ja_nyt.pdf
Seuran historia: Nokia River Golf yhdistää – golfseuran 20-vuotishistoria